Hoitohenkilökunta on käyttänyt turvasumutinta kehitysvammaisiin ihmisiin Kainuussa. Sumutinta on käytetty esimerkiksi Kainuun hyvinvointialueen Rajamiehentien yksikössä Kajaanissa, joka tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua aikuisille kehitysvammaisille asiakkaille. Lupavapaan turvasumuttimen vaikuttava aine on menthol, ja sitä sumutetaan silmien alueelle. Sumute aiheuttaa tahdottoman luomikouristuksen. Sumutteen käyttö selvisi, kun Yle tutki Rajamiehentien yksikköä koskevia Lupa- ja valvontaviraston LVV:n asiakirjoja viime vuosilta. Virasto valvoo Rajamiehentien kaltaisia yksiköitä. Yle selvitti yksikön taustoja, koska siellä epäillään tapahtuneen rikoksia. Neljää asumisyksikön työntekijää epäillään kolmeen kehitysvammaiseen ihmiseen kohdistuvista rikoksista: rikosnimikkeitä ovat esimerkiksi pakottaminen, kunnianloukkaus ja pahoinpitely. Epäilyt tulivat ilmi tänä keväänä , kun hyvinvointialue tiedotti tapauksesta. Asia on edennyt syyteharkintaan. Yle ei ole saanut selville, mitä yksikössä epäillään konkreettisesti tapahtuneen. Kainuun hyvinvointialue ei ole halunnut kommentoida asiaa, eivätkä tapahtumat selviä myöskään tuoreesta LVV:n valvontapäätöksestä . Ylen tiedossa ei siis ole, liittyvätkö tässä jutussa käsitellyt asiat epäiltyihin rikoksiin. Asiantuntijoiden mukaan on hyvin poikkeuksellista, että kehitysvammaisten palveluissa on käytetty turvasumutinta. Professorin mielestä teko vaikuttaa ihmisoikeusloukkaukselta. Voimankäyttö kehitysvammaisia ihmisiä kohtaan on noussut puheenaiheeksi viime päivinä. Espoossa sijaitsevan Rinnekodin asukas kuoli viime viikolla , kun poliisi käytti häneen etälamautinta aggressiivisen käytöksen takia. Hyvinvointialue perustelee työntekijöiden turvallisuudella Turvasumutin on otettu asiakirjojen perusteella käyttöön Rajamiehentien yksikössä vuonna 2020. Papereista ei selviä kattavasti, montako kertaa hoitohenkilöstö on turvautunut sumuttimeen. Kevään 2021 asiakirjoista löytyy maininta kolmesta siihenastisesta käyttökerrasta ja syksyltä 2024 muutamasta. Entinen aluehallintovirasto eli nykyinen Lupa- ja valvontavirasto otti pari vuotta sitten turvasumuttimien käyttöön tiukan kannan. Asiasta ei kuitenkaan koitunut hyvinvointialueelle erityisiä sanktioita. Rajamiehentien valvonnassa mukana ollut LVV:n sosiaalihuollon ylitarkastaja Jaana Tihinen kertoo jääneensä käsitykseen, että sumutetta ei olisi enää käytetty. Kainuun hyvinvointialueen palveluyksikköpäällikkö Jarkko Hanhela kuitenkin kertoo Ylelle, että sumuttimet ovat olleet käytössä Rajamiehentiellä tähän asti. Hanhelan mukaan kehitysvammaisia asiakkaita on sumutettu vain yksittäisiä kertoja, mutta tarkempia tilastoja hänellä ei ollut toimittaa. Hanhela kertoo, että turvasumutin on ollut käytössä hoitohenkilökunnan turvallisuuden takia. Asumisyksikön asukkaat ovat haastavasti käyttäytyviä. Sumuttimella on yritetty hallita tilanteita niin, että vakavammilta vahingoittumisilta vältyttäisiin. Jarkko Hanhelan mukaan turvasumutetta on käytetty Rajamiehentien asumisyksikön lisäksi myös joissakin muissa Kainuun hyvinvointialueen vammaisten asumisyksiköissä. Hän kertoo, että sumuttimen käytöstä on olemassa hallinnollinen ohje. Jaana Tihinen kertoo, että LVV on ottanut turvasumutteen käytön Kainuun sosiaalihuollon asumispalveluissa laajempaan selvitykseen. Asian käsittely on kesken. – Turvasumuttimen käytön voi katsoa olevan lainvastaista puuttumista henkilön koskemattomuuteen, Tihinen sanoo. Jarkko Hanhelan mukaan vammaisten asumispalveluissa on vastikään päätetty luopua sumuttimista ja kehittää toimintatapoja, jotta haastavien tilanteiden kanssa pärjätään ilman sumuttamista. ”Kuulostaa ihmisoikeusloukkaukselta” Turvasumuttimen käyttö kehitysvammayksiköissä on Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan hyvin harvinaista. Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala tai Helsingin yliopiston vammaistutkimuksen professori Hisayo Katsui eivät ole törmänneet vastaavaan. – Minusta tämä kuulostaa erittäin pahalta ihmisoikeusloukkaukselta, Katsui sanoo. Katsuin ja Hintsalan mukaan on tiedossa, että kehitysvammaisten hoitotyö voi olla vaativaa. Siihen on kuitenkin heidän mukaansa löydettävä muita keinoja kuin turvasumutin. On taattava esimerkiksi, että henkilöstöä on riittävästi ja asumisyksikön arki on ennakoitavaa ja mielekästä. – Kehitysvammaisen henkilön haastavan käytöksen takana voi olla esimerkiksi kipua, pelkoa, kuormitusta tai kommunikaatiovaikeuksia. On keskeistä vahvistaa henkilöstön osaamista haastavan käytöksen kohtaamisessa ja kehittää tapoja, joilla ehkäistään tilanteiden kärjistymistä, Susanna Hintsala sanoo. Kainuun hyvinvointialueen Jarkko Hanhela kertoo Ylelle, että resursointi Rajamiehentien yksikössä on ollut vahva ja työntekijöillä on osaamista. Lupa- ja valvontaviraston tuoreesta valvontapäätöksestä kuitenkin ilmenee, että hyvinvointialue aikoo tarkastella Rajamiehentien yksikön henkilöstöresurssia. Myös henkilökunnan osaamista on aiottu vahvistaa . Yksikössä ollut paikalla vartija Asiakirjoista ilmenee myös, että Rajamiehentien asumisyksikössä on ollut jo pitkään paikalla vartija turvaamassa hoitohenkilökuntaa. Valvova viranomainen on kiinnittänyt asiaan huomiota ja kysynyt hyvinvointialueelta, miten yksikössä ymmärretään vartijan työnkuvan rajallisuus: vartija ei voi osallistua asumisyksikössä asiakkaan kiinnipitämiseen siinä tarkoituksessa, että häneen voidaan kohdistaa rajoitustoimia. Hyvinvointialueen antamien vastausten perusteella henkilökunta on ollut tietoinen asiasta. Jarkko Hanhelan mukaan pohdinnassa on, voitaisiinko vartijasta luopua. Asiakirjojen perusteella Rajamiehentien yksikössä on myös käytetty runsaasti kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimia. LVV on todennut vuonna 2025, että toimintakulttuurin tulisi keskittyä enemmän asiakkaiden haastavaa käytöstä ennakoiviin merkkeihin ja rajoittamista lievempiin toimenpiteisiin. Jarkko Hanhelan mukaan vammaisten ihmisten asumispalveluissa tehdään jatkuvaa harkintaa siitä, miten rajoitustoimenpiteitä voitaisiin välttää tai päästä niistä eroon.