Helsingissä on ryhdytty karva-ansojen avulla selvittämään, käyttävätkö liito-oravat suurten liikenneväylien varrelle asennettuja hyppytolppia. Liito-oravan on hypättävä esimerkiksi vilkkaan Haagan kiertoliittymän läheisyydessä Helsingissä metsäsaarekkeesta toiseen päästäkseen jopa 50–60 metriä. Saarekkeiden välissä on teitä ja uuden raitiolinjan työmaa. Uutta rataa rakentava Länsiratikat-projekti on pystyttänyt puolimatkaan väliaikaisia hyppytolppia liito-oravien liikkumisen helpottamiseksi. Lopputilanteessa pysyviä hyppytolppia tulee alueelle eri kohtiin kaikkiaan viitisentoista. Hyppytolppia pystytetään tukemaan liito-oravan reittiä, sillä istutettavat puut kasvavat hitaasti. Hyppytolppien virkaa toimittaviin oksista karsittuihin männyn runkoihin ja muutamaan oikeaan puuhun on kiinnitetty mustia putkiloita. Ne ovat liito-oravalle viritettyjä karva-ansoja. Ansojen avulla Länsiratikat-projekti pyrkii selvittämään, liikkuuko alueella liito-oravia ja käyttääkö eläin ylityksessä apunaan hyppytolppia. Liito-oravia on nähty noin sadan metrin säteellä raitiolinjan työmaasta. Hyppytolppia on asennettu suurten liikennehankkeiden yhteydessä eri puolille Suomea jo useita vuosia, mutta vielä ei ole varmaa näyttöä siitä, että oravat käyttäisivät tolppia väylien ylitykseen. Pitäjänmäen raitiotietyömaalla käynnistynyt karva-ansa-selvitys on Suomessa laatuaan ensimmäinen. Suunnittelutoimisto Sitowisen maisemasuunnittelija Lotta Siltanen sanoo, että taustalla on ajatus siitä, että alueelle tehdään mahdollisimman toimiva ratkaisu liito-oravan liikkumiseen. – Koska hyppytolppien käytöstä ei ole aiempaa näyttöä Suomessa, meidän on tarkoitus selvittää, ovatko ne liito-oravalle toimiva ratkaisu, hän sanoo. Liito-oravia houkutellaan ansaan maapähkinävoilla Osaan hyppytolpista kiinnitetään putkilomainen karva-ansa. Se asennetaan tolppiin ja puihin noin kahdeksan metrin korkeudelle. Karva-ansoja tulee kaikkiaan kymmenen kappaletta. Karva-ansaan laitetaan syötiksi suolatonta maapähkinävoita. Vaihtoehtoina ovat myös pähkinät, koivun norkot ja pihlajanmarjat. Jos liito-orava käy ansassa syömässä, sen karvaa tarttuu ansassa olevaan tarraan. Karvanäyte lähetetään Oulun yliopistoon, jossa se tutkitaan mikroskoopilla, Siltanen kertoo. Ansat käydään tarkastamassa noin kerran kuukaudessa. Selvitys jatkuu vähintään kaksi vuotta. Karva-ansat tilattiin Isosta-Britanniasta Pitäjänmäellä käytetyt putkilomaiset karva-ansat on tilattu Isosta-Britanniasta verkkokaupasta, joka on erikoistunut luonnontieteelliseen kirjallisuuteen sekä luonnonsuojelun tutkimusvälineisiin. Siltanen kertoo, että myyjän mukaan tutkintaputkilot on tarkoitettu nimenomaan oravan seurantaan. Samantyylisiä on käytetty Australiassa pussiliito-oravan tutkimiseen. Tilaus ei tullut kalliiksi: kymmenen kappaletta karva-ansoja maksoi 75 puntaa eli noin 87 euroa postitus ja tulli mukaan lukien. Siltanen myöntää, että menetelmä ei ole täysin varma. – Totuus on se, että liito-orava voi halutessaan mennä ansan ohi eli ei tämä pomminvarma ole. Siellä on kuitenkin herkkua, joka sitä varmasti houkuttaa. – Jos näytteitä ei ala tulla, voimme pohtia ansojen sijoittelua uudelleen ja laittaa niitä tolppaa ja puuta kohden yhden sijasta useampia, hän jatkaa. Tolppia asennettu vuosia ilman Suomesta saatua näyttöä Hyppytolppien käyttöä on perusteltu muualta maailmasta saaduilla kokemuksilla, kertoo ylitarkastaja Tuomas Lahti Lupa- ja valvontavirastosta. – Paikalliset lajit ovat käyttäneet hyppytolppia todistetusti Japanissa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa, hän sanoo. Hänen mukaansa Lupa- ja valvontavirasto aikoo jatkossa edellyttää lupaehdoissaan seurannan tekemistä siitä, käyttävätkö oravat tolppia. Maisemasuunnittelija Siltanen katsoo, että olisi merkittävä asia, jos liito-oravien hyppytolppien käytöstä saataisiin näyttöä myös Suomesta. Pääkaupunkiseudulla tolppia on asennettu esimerkiksi Kehä 1:n ja Raide-jokerin varteen Laajalahdessa Espoossa, Länsiväylän varrelle Finnoonlaaksossa, kaupunkiradan ylittävälle Kirkkojärventien sillalle Espoon keskukseen sekä Vantaalla Kivistöön suunnitellun uuden jättiareenan alueelle. Ilta-Sanomien mukaan tolpat ovat maksaneet Vantaalle jo satoja tuhansia euroja. Espoossa asia on puhututtanut myös kaupunginvaltuutettuja. Asiasta on tehty valtuustokysymys , jossa valtuutetut epäilivät, että kalliita tolppia asennetaan turhaan, koska niiden käytöstä ei ole onnistuttu saamaan näyttöä. Suuri osa pääkaupunkiseudun liito-oravista elää Espoossa, missä niitä on arviolta 1 000–2 000 yksilöä. Vantaalla liito-oravia on kaupungin mukaan varmuudella kymmeniä. Helsingissä liito-oravia on eniten länsiosassa kaupunkia, mutta yksilöiden tarkkaa määrää ei tiedetä. Liito-orava on uhanalainen laji ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikat on suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain nojalla. Laji pitää ottaa huomioon kaikessa maankäytön suunnittelussa. Sen suojelusta voidaan poiketa vain erityisistä syistä.