Kahdella viidestä suomalaisesta ei ole ollenkaan säästöjä pahan päivän varalle. Näin kertoo tänään torstaina julkaistu Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimus. Suomessa luku on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa ilman taloudellista puskuria olevien osuus oli 38 prosenttia, Ruotsissa 22 prosenttia, Tanskassa 21 prosenttia ja Norjassa 18 prosenttia. Suomalaisten kotitalouksien vaikea tilanne selittää tätä. Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto sanoo, että palkansaajat ovat vasta pääsemässä yli inflaatiosta ja korkojen noususta. – Ihmisiä on joutunut työttömiksi ja se kuluttaa säästöjä. Samalla sosiaaliturvan leikkaukset ovat heikentäneet säästöjä pienituloisimmilla. Luku on yllättävän suuri, sillä tutkimusten mukaan suomalaiset ovat viime aikoina säästäneet rahojaan . Kivipeltokin kommentoi elokuun alussa , että palkat ovat nousseet kahden vuoden ajan. Mikä sitten selittää puskurien puutetta? – Palkansaajat, joilla on asuntolainaa, ovat pystyneet säästämään pari vuotta sen jälkeen, kun säästöjä käytettiin nousseisiin korkoihin. Neljän kuukauden menojen edestä Kivipellon mukaan säästöjä pitäisi olla neljän kuukauden menojen verran. – Jos palkka loppuu yllättäen, kuinka paljon rahaa arjen menoihin tarvitaan? Puskuri tuo turvaa elämään, eikä silloin tarvitse murehtia äkillistä rahantarvetta. Säästöjä tarvitaan yllättäviin menoihin. Esimerkiksi auton hankinta, pesukoneen rikkoutuminen tai lemmikin sairastuminen voivat aiheuttaa odottamattomia menoja. Samalla myös isojen elämänmuutosten tekeminen helpottuu. On esimerkiksi helpompi vaihtaa työpaikkaa tai erota. Jos säästöjä kertyy, ne kannattaa siirtää erilliselle tilille. Kivipellon mukaan säästöön kannattaa laittaa esimerkiksi kymmenen prosenttia tuloista. Jos tulot kasvavat, myös säästösumman kannattaa kasvaa. Suomessa on satojatuhansia työttömänä . Silloin säästäminen voi olla mahdotonta. – Ei pidä olla itselleen myöskään ankara.