Valtionvarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen puheenvuoro Helsingin Sanomissa kesäkuun lopussa sai aikaan kritiikkimyrskyn. Jutussa Majanen maalaili kuvaa, jossa koko Suomen julkinen sektori muutetaan toimimaan tekoälypohjaisesti vuoteen 2031 mennessä. Samalla hän kertoi tekoälyn vähentävän julkisen sektorin työpaikkoja merkittävästi. Närkästystä herätti erityisesti se, että kansliapäällikkö ei esittänyt keinoja, miten yhteiskunta varautuu tekoälyn käyttöönottoa seuraavaan muutokseen. Professori Minna Ruckenstein kommentoi Majasen puheita elokuun alussa ja totesi, että päättäjiltä puuttuu tekoälyvisio . Tänään Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoi Ylen artikkelissa , että Majanen loi ”painajaismielikuvia” ilman ratkaisuja. Kysyimme Valtionvarainministeriöstä vastausta kritiikkiin. Strategiajohtaja Olli Kärkkäisen mukaan tekoälyn vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen on todellinen huolenaihe. Hän ei kuitenkaan usko ennustuksiin, joiden mukaan tekoäly tuhoaisi työpaikat ja veropohjan. Kärkkäinen lupaa, että Valtionvarainministeriö ottaa kantaa huoliin lokakuussa julkaistavassa virkapuheenvuorossa, joiden yhtenä keskeisenä teemana on juuri varautuminen tekoälyn käyttöönottoon laajemmin yhteiskunnassa. – Näen, että meillä on tekoälyssä enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä, Kärkkäinen sanoo. ”Keino puolustaa hyvinvointivaltion ydintä” Kärkkäisen mukaan tekoäly ei ole painajainen – vaan keskeinen keino välttää palveluiden karsiminen. – Julkisen talouden vahvistamistarpeen takia meillä on kolme vaihtoehtoa. Joko lisäämme valtion tuloja verotusta kiristämällä, karsimme valtion menoja palveluita karsimalla tai nostamme julkisen sektorin tuottavuutta, hän sanoo. – Siltä osin, kun me pystymme tekoälyn avulla nostamaan julkisen sektorin tuottavuutta, vältämme palveluiden karsimista. Se on keino puolustaa hyvinvointivaltion ydintä. Kärkkäinen korostaa, että tekoäly ei ole pelkästään tuottavuusprojekti. – Tekoäly muuttaa yhteiskuntaa riippumatta siitä, halusimme me sitä tai emme. Nyt meidän täytyy miettiä, miten otamme tekoälystä ne mahdollisuudet, joita se tarjoaa, ja samaan aikaan suhtaudumme realistisesti sen synnyttämiin riskeihin, Kärkkäinen sanoo. – Pyrimme tekemään toimenpiteitä, joilla kaikki pystytään pitämään mukana tässä tekoälykehityksessä. Kärkkäinen muistuttaa, että tekoäly ei suoraan korvaa yksittäisiä työntekijöitä, vaan työtehtäviä. Tällä hän viittaa siihen, että julkisella sektorilla on seuraavan kymmenen vuoden aikana edessä merkittävä eläköitymisaalto. – Jos tekoäly pystyy nostamaan työn tuottavuutta julkisella sektorilla ja korvaamaan osaa näistä työtehtävistä, se vähentää tarvetta palkata eläköityvien tilalle uusia henkilöitä, Kärkkäinen sanoo. Toinen esimerkki tulee sosiaali- ja terveydenhuollosta. – Jos tekoäly pystyy auttamaan kirjaamiseen liittyvissä tehtävissä, työaikaa jää enemmän ihmisten kohtaamiseen. Verotuksen muutoksia pohditaan Kärkkäinen myöntää, että Löfgrenin esittämä huoli verotulojen menetyksestä on aiheellinen. – Tulemme lokakuussa käsittelemään myös sitä, mitkä mahdolliset vaikutukset ovat, jos tekoälyn käyttöönotto johtaa verotettavien työtulojen laskuun. Kärkkäinen on samaa mieltä Löfgrenin kanssa myös siitä, että tekoäly-yhtiöiden sijainti on ratkaisevaa. – Sillä on myös merkitystä, että mihin maahan ja mistä maasta nämä tekoäly-yhtiöt ovat kotoisin. Tämä on merkittävä kansainvälisen verotuksen kysymys ja on sellainen teema, jota Suomi ei voi ratkaista yksin, Kärkkäinen sanoo. Juniorityöpaikat uhattuna Yksi konkreettinen huoli, jonka Kärkkäinen nostaa esiin, koskee nuoria ja heidän ensimmäisiä työtehtäviään tutkinnon jälkeen. – Tällä hetkellä näkyy ensimmäisiä merkkejä siitä, että tekoäly saattaa korvata niin sanottujen junioritehtävien työpaikkoja, Kärkkäinen sanoo. Hän kehottaa työnantajia pohtimaan, minkä tyyppiset tehtävät voisivat olla uusia sisääntuloväyliä yritykseen. – Jos meillä ei ole tulossa juniorityöntekijöitä sisään, niin meillä ei kasva niitä seniorityöntekijöitä. Tämä on asia, jota kolmikantaisesti pitää myös työmarkkinajärjestöjen pohtia. Myös osaaminen on Valtionvarainministeriön mukaan avainasemassa. Olli Kärkkäisen mukaan emme pärjää muuttuvassa maailmassa yhdellä tutkinnolla. – Uusi maailma vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja tässä on vastuunsa valtiolla, työnantajilla ja yksittäisillä työntekijöillä.