Trump laukoi sunnuntaina kovaa tekstiä Yhdysvaltojen pitkäaikaisesta liittolaisesta Etelä-Koreasta ja kehui samalla suhdettaan Pohjois-Korean diktaattoriin Kim Jong-uniin . Viesti tuli juuri, kun Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean vuosittaiset sotaharjoitukset olivat alkamassa. Trump sanoi määräävänsä harjoituksia supistettavaksi . Presidentti perusteli päätöstään sillä, että sotaharjoitukset ovat kalliit ja Kim Jong-un on ollut häneen mukaansa ”kunnioittava ja vaaraton”. Lisäksi Trump ilmoitti avoimesti tyytymättömyytensä siihen, ettei Etelä-Korea ole suostunut tarjoamaan apua Yhdysvalloille Iranin sodassa. Hän on arvostellut myös Nato-liittolaisiaan konfliktin aikana. Trump ei arvosta liittolaisia Trumpin kommentit eivät yllättäneet Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Maria Lindéniä , jonka mukaan ne ovat täysin linjassa Trumpin pitkäaikaisten arvojen kanssa. – Trumpin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ohjaa se, että hän ei arvosta Yhdysvaltojen liittolaisia. Hän ei näe liittolaisia voimavarana, vaan enemmänkin taakkana ja vapaamatkustajina, Lindén sanoo. Trumpille keskeinen periaate on kaupankäynti. Hänelle on tyypillistä yhdistää toisiinsa asioita, joita muut pitäisivät erillisinä – kuten Iranin sota ja Koreoiden välinen turvallisuustilanne. Sotaharjoitusten alkamispäivä tarjosi Trumpille sopivan hetken luoda julkista painetta Etelä-Korean suuntaan. Lindénin mukaan kyseessä on hyvä hetki painostaa Etelä-Koreaa olemaan myöntyväisempi, kun Yhdysvallat esittää vaatimuksia. – Viesti on, että tämä voi jäädä viimeiseksi harjoitukseksi, jos Etelä-Korea ei ala tehdä niin kuin Yhdysvallat sanelee. Myrskyisä suhde Kimin kanssa Trump julkaisi viikonloppuna toisenkin viestin , jossa hän kehui suhdettaan Kim Jong-uniin. Hänen on tulkittu lämmittelevän välejään uudelleen Pohjois-Korean suuntaan. – Jo Trumpin ensimmäisellä kaudella oli nähtävissä, että hän kovasti halusi luoda lämpimän suhteen Pohjois-Korean johtajan kanssa. Nyt Trumpin toisella kaudella he eivät ole olleet niin läheisen oloisissa väleissä, Lindén sanoo. Trumpin ja Kimin suhde on ollut arvaamaton. Johtajat ajautuivat sanasotaan vuonna 2017 , jolloin Trump pilkkasi Kimiä ”pieneksi rakettimieheksi” ja uhkasi Pohjois-Koreaa tulella. Kim puolestaan haukkui Trumpia ”amerikkalaiseksi huru-ukoksi”. Aiempi vihanpito muuttui kuitenkin henkilökohtaiseksi kirjeenvaihdoksi. Trump totesi vuonna 2018, että johtajat ”rakastuivat” Kimin lähettämien kauniiden kirjeiden myötä. Trump ihailee vahvoja johtajia Johtajat tapasivat Trumpin ensimmäisen kauden aikana kolme kertaa, viimeksi vuonna 2019. On mahdollista, että Trump havittelee nyt uutta tapaamista. Miksi? – Ehkä hän ajattelee sen lisäävän Yhdysvaltain turvallisuutta, tai sitten hänestä on vain ”siistiä” olla vahvan johtajan kaveri – tai molempia. Trump on vaikuttanut kaipaavan samanlaista hyväksyntää myös Venäjän Vladimir Putinilta ja suhtautunut myötämielisesti esimerkiksi Argentiinan Javier Mileihin sekä Turkin Recep Tayyip Erdoğaniin , Lindén luettelee. – On syntynyt vaikutelma, että hän kaipaa sitä, että nimenomaan mahdollisimman autoritaariset johtajat maailmalla arvostaisivat ja haluaisivat olla hänen kavereitaan. Tässä vaiheessa pelkkää teatteria Lindén ei pidä todennäköisenä, että Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välille olisi muodostumassa mitään aitoa, valtiollista liittolaisuutta. Hän ei myöskään usko, että Trump toteuttaisi jotain pitkälle mietittyä strategista suunnitelmaa. Kyse on tässä vaiheessa pitkälti sanallisesta teatterista ja impulsiivisesta kokeilusta, jolla halutaan sekä lämmitellä välejä Pohjois-Koreaan että painostaa Etelä-Koreaa. Kommentin ajankohta saattaa olla myös silkkaa sattumaa ja liittyä siihen, mitä Trump on nähnyt televisiossa kommentoitavan, Lindén sanoo. – Hän on julkilausutusti hyvin ylpeä siitä, että hän tekee työtään vaistojensa varassa eikä minkään asiantuntijatiedon perusteella. Hän kokeilee, voisiko asioita edistää tällaisella ulostulolla.