Miten käy työpaikoille, kun tekoäly jatkaa kehittymistään? Suomalaisten enemmistössä tämä kysymys herättää huomattavaa huolta. Runsas puolet suomalaista on täysin tai melko samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan tekoäly tulee aiheuttamaan massatyöttömyyttä. Taloustutkimuksen toteuttaman kyselytutkimuksen tiedot on kerätty heinä–elokuun vaihteessa. Vaikka tekoäly tulee varmuudella hävittämään työpaikkoja, huoli laajasta massatyöttömyydestä on luultavasti pahasti ylimitoitettu, ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, sanovat Ylen haastattelemat tutkijat. – Siitä ei ole merkkejä, eikä taloustieteellinen tutkimus anna syytä olettaa, että näin kävisi, sanoo Hankenin professori, taloustieteilijä Ari Hyytinen . Valtion taloudellisen tutkimuskeskus Vattin erikoistutkija Ramin Izadi arvelee, että ihmisten huolia ovat ruokkineet teknologiajättien ja tekoäly-yhtiöiden johtajien mahtailevat ennustukset, joissa he julistavat milloin minkäkin ammatin katoavan lähivuosina. – Heidän visionsa teknologian kehityksestä ovat varmasti totta, mutta arvioissa työmarkkinoiden kehityksestä he ovat luultavasti pahasti väärässä. Näin suomalaiset arvioivat tekoälyn vaikutuksia työmarkkinoihin: Tekoäly ei automatisoi työpaikkoja – vaan tehtäviä Izadin mukaan arvioissa tekoälyn vaikutuksista toistuu usein sama väärinkäsitys. – Moni ajattelee, että tekoäly automatisoi ja korvaa työpaikkoja. Oikeasti se automatisoi työtehtäviä. Valtaosaan työpaikoista kuuluu useita erilaisia työtehtäviä. Vaikka tekoäly ottaa hoidettavakseen osan tehtävistä, työpaikka ei vielä katoa. Toinen taloustieteilijä, Hankenin professori Ari Hyytinen toteaa, että useimmiten tekoäly kykenee luultavasti korvaamaan vain osan, muttei kaikkia ammattiin kuuluvia tehtäviä. – Se tarkoittaisi sitä, että tällaisten ammattien työnkuva ja sisältö tulee varmasti ajan myötä muuttumaan, ei vielä työpaikan katoamista. Izadin mukaan työpaikkojen säilymiseen vaikuttaa etenkin se, kuinka helposti ammatin keskeiset työtehtävät ovat irrotettavissa muusta työnkuvasta. Mietitään esimerkiksi röntgenlääkäreitä, joiden kouluttamisen tekoälynobelisti Geoffrey Hintonin kehotti lopettamaan jo yli kymmenen vuotta sitten. Tekoäly on jo ihmistä parempi tunnistamaan röntgenkuvista esimerkiksi kasvaimia, mutta kuvien tulkintaa on hankalaa irrottaa röntgenlääkärin muista tehtävistä. Lääkärin osa on esimerkiksi hallita diagnostista kokonaisuutta, tunnistaa poikkeustilanteet, konsultoida hoitoketjun muita lääkäreitä, päättää jatkotoimenpiteistä ja kantaa juridinen vastuu hoidosta. Toisin on vaikkapa kääntämisessä. Siinä tekoälyt tuottavat hyvin laadukasta tekstiä, ja kääntämistehtävä on helppo erottaa muista tehtävistä ilman, että laatu kärsisi. Izadi toteaa, että kääntäjät ovat kyselyiden mukaan jo menettäneet töitä ja palkkioita tekoälylle, mutta röntgenlääkärien määrä on kasvanut ja palkat nousseet. Hyytinen arvioi, että työpaikat ja ammatit säilyvät herkemmin, jos työ sisältää esimerkiksi paljon tapauskohtaista harkintaa, juridista tai eettistä vastuuta tai neuvottelua. Työpaikan säilymisen puolesta puhuu sekin, jos tehtävässä ei ole varaa virheisiin. Lisää tehokkuutta, lisää kysyntää Tekoäly lisää tuotannon tehokkuutta valtavasti, joten se johtaa väistämättä työpaikkojen katoamiseen. Totta – muttei aina. Monissa tilanteissa kehitys voi olla päinvastainen: tekoälyn tuoma tehokkuus voi lisätä työntekijöiden tarvetta. Lisääntyvä tehokkuus nimittäin laskee hintoja (kunhan kilpailua on riittävästi), mikä johtaa monesti palveluiden kasvavaan käyttöön. Hyytinen ottaa esimerkiksi lakifirmat. Tekoäly tehostaa esimerkiksi asiakirjapinojen läpikäyntiä ja sopimusten laatimista. Jos seurauksena ovat halvemmat hinnat, palvelua käytetään enemmän, ja se voi merkitä suurempaa tarvetta työntekijöille. – Esimerkiksi pienemmät firmat tai yrittäjät, jotka eivät olisi aiemmin voineet näitä palveluita käyttää, ovatkin yhtäkkiä halukkaita hyödyntämään lakiasiaintoimistojen palveluita. Hyytinen lisää, että samalla voi kasvaa tarve myös täydentäville työtehtäville. Lakitoimistossa se voi tarkoittaa vaikkapa toimiston hallintoon liittyvää henkilöstöä. Sama kysynnän logiikka pätee esimerkiksi ohjelmistoihin ja koodaamiseen. Vaikkapa kivijalkaputiikki voi nyt tilata puhelinsovelluksen, mikä olisi aiemmin ollut luultavasti aivan liian kallista. Aiemman esimerkin röntgenlääkäreillä taas on enemmän töitä, kun röntgenkuvia voidaan teetättää halvemmalla. Palvelusta ja tuotteesta riippuu, johtaako tekoälyn tuoma halventuminen myös kysynnän kasvuun, Vattin Izadi sanoo. – Kukaan tuskin soittaa vaikkapa pankin asiakaspalveluun kymmentä kertaa, vaikka asiakaspalvelun tuottaminen muuttuisikin halvemmaksi. Teknologia synnyttää uusia työpaikkoja Taloustieteilijöiden mukaan arviot voivat olla liian pessimistisiä myös siksi, että on vaikea arvioida, kuinka paljon tekoälyn kaltainen teknologia synnyttää uusia työpaikkoja. – Suurin osa työtehtävistä, mitä meillä on nykyään, on sellaisia joita ei ollut edes olemassa 50 vuotta sitten, Izadi sanoo. Tekoäly on yleiskäyttöteknologia, kuten internet tai höyrykone. Näiden päälle syntyy paljon uusia keksintöjä ja työpaikkoja, joista suurinta osaa emme osaa vielä kuvitella. Verrataan internetiin. Alkuvaiheessa tarvittiin muun muassa ohjelmistokehittäjiä ja verkkolaitteiden suunnittelijoita. Vuosikausia myöhemmin netin päälle kehittyi esimerkiksi verkkokauppoja ja sosiaalisen median palveluita. Nyt niissä työskentelee esimerkiksi somemarkkinoijia ja verkkokauppojen ylläpitäjiä. Hyytinen sanoo, että historiassa uusia ammatteja on syntynyt suunnilleen samaa tahtia kuin vanhoja on kadonnut. – Se on empiirinen havainto menneestä, muttei kuitenkaan välttämättömyys tulevaisuudessa. Tekoäly poikkeaa aiemmista teknologioista siinä, että sen vaikutukset kohdistuvat asiantuntijatyöhön ja tehtäviin, jotka edellyttävät kognitiivista harkintaa, luovuutta ja erikoisosaamista. Moni uusi tarve, jonka tekoäly synnyttää, voi olla mahdollista jättää tekoälyn itsensä hoidettavaksi. Tekoäly esimerkiksi koodaa jo itse itseään. Siksi uusien työpaikkojen syntyminen voi olla paljon vähäisempää. Nopea kehitys, mahdoton ennuste Samalla, kun Hyytinen ja Izadi arvioivat, ettei näköpiirissä toistaiseksi ole suurempaa tekoälytyöttömyyttä, he painottavat, että pitkällä aikavälillä tekoälyn ja siihen liittyvien ilmiöiden ennustaminen on käytännössä mahdoton tehtävä. Se johtuu siitä, että tekoälyn kehitys on erittäin, erittäin nopeaa. Ensimmäinen ChatGPT julkaistiin yleisölle joulun tienoolla 2022. Nyt vain noin neljä vuotta myöhemmin käytössä on tekoälyagentteja, jotka kykenevät itsenäisesti hyvin monimutkaisiin ja moniportaisiin tehtäviin. Tähän mennessä tutkimuksessa ei ole havaittu, että tekoäly olisi lisännyt työttömyyttä kansantalouksien tasolla. Merkkejä on vain siitä, että työllisyys on saattanut heikentyä hieman esimerkiksi joissakin aloitustason työpaikoissa asiakaspalvelussa. Tämä osoittaa virheellisiksi tekoäly-yhtiöiden itse esittämät ennusteet työpaikkojen katoamisesta. Teknojättien julistuksia kannattaa tuskin jatkossakaan kuunnella uskottavina arvioina tulevasta kehityksestä.