Ruotsinkielinen Pohjanmaa voisi Åbo Akademin tutkimuksen mukaan kuulua niin sanottuun siniseen vyöhykkeeseen, eli alueeseen, jolla eletään pitkään ja voidaan hyvin. Maailmasta löytyy muutamia paikkoja, joissa tämä toteutuu ja tutkijoiden mukaan ruotsinkielinen Pohjanmaa on alueena samankaltainen. Virallisia sinisen vyöhykkeen kriteerejä se ei kuitenkaan vielä täytä: alueella pitäisi olla tietty määrä 100-vuotiaita suhteessa vastasyntyneisiin. Mutta mikä alueiden välisiä eroja selittää? Kysyimme kolmelta Vöyrin Maksamaalla asuvalta ihmiseltä, mistä hyvä elämä heidän mielestään koostuu. 1. Sosiaalisuus Marianne Sjöberg, 78 Aktiivinen Marianne Sjöberg on mukana monissa eri yhdistyksissä ja ryhmissä: yhdessä tekeminen antaa iloa elämään. Sjöberg käy muun muassa joka toinen viikko neulekahvilassa, joka kokoontuu paikallisen nuorisoseuran tiloissa. Parhaimmillaan naisia on ollut paikalla kolmetoista, ja mikä tärkeintä, he ovat eri-ikäisiä, kertoo Sjöberg. Videolla Sjöberg kertoo neulekahvilan tapaamisista. Terveyden ylläpito ja luonto kuuluvat myös Sjöbergin mukaan hyvään elämään. Hän poimii marjoja ja sienestää, ja metsässä kulkeminen pitää liikuntakyvyn hyvänä. Sjöbergille perhe on iso asia, joka tuo elämään iloa ja jaksamista. – Minulla on lapsia, lastenlapsia ja lastenlastenlapsia. Se on kai se mikä on tärkeää. Tulevaisuus Maksamaan Österön kylässä asuvaa Sjöbergiä kuitenkin kaikesta huolimatta mietityttää. Kylä on pikku hiljaa hiljentynyt nuoresta väestä ja lapsiperheitä on jäljellä enää muutama. – Täällä asuu ehkä 90 henkilöä, ja iso osa heistä on yli 65-vuotiaita, miettii Sjöberg. 2. Yhteisöllisyys Kristina Kullas-Norrgård, 58 Aktiivisella Kristina Kullas-Norrgårdilla on monta rautaa tulessa. Hän on Folkhälsanin Maksamaan osaston puheenjohtaja, laulaa Maximus-kuorossa, ja on mukana myös kirkkoneuvostossa, kirkkovaltuustossa ja varapuheenjohtajana Maksamaan saaristoyhdistyksessä. Kullas-Norrgård kertoo videolla, mistä hyvä elämä koostuu: siitä, että huomioi muut ihmiset ja antaa itsestään jotakin yhteisölle. Hän kertoo esimerkin miten yhteisöllisyys pienessä kylässä toimii. Joitakin vuosia sitten sähkökatkon aikaan eräs kyläläinen lainasi oman aggregaattinsa muidenkin käyttöön. – Aggregaatti kiersi talosta taloon ja uskon, että sen lainaaja tunsi tekevänsä jotain hyvää koko yhteisölle. Kullas-Norrgård uskoo, että voima asuu pienissä yhteisöissä. – Uskon, että sitä on varmasti myös suomenkielisillä paikkakunnilla, ja ehkä ylipäänsä selllaisissa paikoissa, joissa on vähemmän ihmisiä. Henkilökohtaisesti hyvä elämä tarkoittaa Kullas-Norrgårdille luonnossa olemista. Kotiovelta pääsee koiran kanssa metsään, ja sienet ja marjat saa poimittua ihan läheltä. Myös kesämökin laituri on rakas paikka. – On mukavaa vain istua laiturilla ja katsella ympärilleen niin pitkään kuin haluaa. Se on mielestäni hyvin rentouttavaa. 3. Aktiivisuus Jens Östman, 30 Jens Östman on yksi niistä nuorista, jotka ovat palanneet takaisin kotipaikkakunnalleen muualla vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen. Östman tosin sanoo, ettei hän oikeastaan ole mihinkään lähtenytkään. Opiskelut veivät hänet Vaasaan, jossa nuori mies myös viihtyi. Ajatuksena oli kuitenkin koko ajan, että Östman asettuu opintojen päättymisen jälkeen Maksamaalle Särkimon kylään. – Minä viihdyn täällä erittäin hyvin, hymyilee Östman. Östmanin omassa elämässä hyvinvointia tuo myös eri yhdistyksissä ja ryhmissä mukana oleminen. Hän on muun muassa puheenjohtajana metsästysseurassa ja lisäksi toimii aktiivisesti Maksamaan saaristoyhdistyksessä. Östman kertoo videolla, miten hänestä on tärkeää olla mukana jotain itseään suurempaa. Miksi sitten tutkimus nostaa nimenomaan ruotsinkielisen Pohjanmaan esimerkiksi alueesta, jossa eletään pidempään ja voidaan hyvin? Östman miettii asiaa aktiivisuuden kautta. – Tämä saaristoelämä tekee ehkä tahtomattaan aktiiviseksi. Arkiliikuntaa tulee paljon eikä sitä pidä aliarvioida. Tämä ei kyllä tietystikään ole ainutlaatuista, mutta ehkä se ero tulee meidän paikallisesta, vahvasta sosiaalisesta verkostosta. Ihmiset sitoutuvat niihin jo nuorina ja jatkavat yhdistyksissä pitkään. Östman uskoo, että vahva sosiaalinen verkosto kantaa koko elämän ajan. – Ei ehkä jäädä istumaan yksin vanhoilla päivillä.