Suomessa on noin 1 200 kiinteää liikenneturvallisuustolppaa eli kansanomaisemmin peltipoliisia. Tolpassa oleva kamera välähtää jossain päin maata keskimäärin joka viides minuutti. Valtion kannalta yksi tuottoisimmista paikoista on kameratolppa Lapinlahden Nerkoolla. Nerkoon kamera väläytti autoilijalle liikennevirhemaksun tai sakon viime vuonna peräti 1 136 kertaa. Tänä kesänä kyseinen kameratolppa välähti viidenneksi eniten koko Suomessa. Kameratolppia voi olla yhden kunnan alueella useita. Esimerkiksi Lapinlahdella niitä on 12. Tässä kymmenen kuntaa, joiden alueella nopeusvalvontakamerat välähtivät tänä kesänä eniten: Tiuhaa välähtelyä saattaa selittää tolpan sijainti. Viitostiellä ennen Nerkoota on 80 kilometrin nopeusrajoitus, joka putoaa 60:een jo hyvissä ajoin ennen koulua. Pian sen jälkeen onkin edessä kameratolppa. Sakkorysä vai ei? Tolppia on vastaavanlaisissa paikoissa eri puolilla maata, ja autoilijoilla on niiden sijoituspaikasta omat epäilyksensä. Itä-Suomen poliisin vanhempi konstaapeli Tita Poikonen tunnustaa, että yli tuhat välähdystä vuodessa kuulostaa isolta määrältä. Tita Poikonen kuitenkin kiistää, että esimerkiksi Nerkoon tolppa olisi jonkinlainen sakkorysä. Valtiolle miljoonatulot Automaattinen liikennevalvonta tuottaa valtiolle vuosittain miljoonia euroja. Esimerkiksi vuonna 2024 autoilijoille määrättiin liikennevirhemaksuja yhteensä noin 18,9 miljoonan euron verran. Niistä kamerakuvien osuus oli noin 15 miljoonaa. Raha ei kuitenkaan mene poliisille, vaan se on yleistuloa valtiolle. Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen komisarion Kaisa Sedigin mukaan tolppakamerat sijoitetaan paikkoihin, joissa ne ehkäisevät onnettomuuksia ja ohjaavat käyttäytymistä. – Valvontaa on tyypillisesti kohdistettu kaupunkien sisääntuloväylille ja koulujen lähettyville. Kamera joka neljännessä tolpassa Poliisilla on yhteensä noin 300 liikennevalvontakameraa. Niitä ei riitä jokaiseen tolppaan, vaan kameroita kierrätetään tolpasta tolppaan. Jokaisessa kamerassa on hälytin, joten se täytyy kytkeä pois päältä ennen kuin kameraan kosketaan. Itä-Suomen poliisin vanhempi konstaapeli Tita Poikonen vie Lapinlahden Alapitkällä tolpassa olleen kameran uuteen paikkaan. Kameratolppa lasketaan ja nostetaan köyden avulla. Liikenneturvallisuutta myös ”hämyreillä” Poliisin liikenneturvakeskus päättää, mitkä kameroista ovat kulloinkin päällä. Myös tyhjä kameravalvontatolppa tuo poliisin mukaan turvaa liikenteeseen. Syynä on se, että autoilijat yleensä pudottavat nopeutta tolpan kohdalla. Poliisi laittaa tyhjään tolppaan hämäykseksi CD-levyn. Vanhempi konstaapeli Tita Poikonen kutsuu niitä ”hämyreiksi”. Suurin osa liikennevirhemaksuja Peltipoliisien ottamat valokuvat siirtyvät langattomasti poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen. Keskus käsittelee vuosittain noin 150 000 havaittua liikennerikkomusta ja -rikosta. Kameran ottamassa valokuvassa näkyvät ajoneuvo, rekisteritunnus, kuljettaja ja kuvan tunnistetiedot. Valtaosa tolppien ja poliisin kamera-autojen havaitsemista ylinopeuksista jää alle päiväsakkorajan, jolloin autoilijalle tulee liikennevirhemaksu. Tolppa saa autoiljan havahtumaan Monet autoilijat jarruttavat juuri ennen peltipoliisin tolppaa. Vanhemman konstaapelin Tita Poikosen mielestä se osoittaa, että kuljettaja tarkistaa oman ajonopeutensa ja hiljentää tarvittaessa. – Se ei ole kuitenkaan hyvä asia silloin, jos ajetaan jonossa ja lyödään liinat kiinni, hän muistuttaa. Poikosen mukaan valtiolle tuleva raha ei ole automaattivalvonnan pääasia. Ideana on saada autoilija havahtumaan omaan ajonopeuteensa. – Se on oikeanlainen vaikutus. Ei se, että tulee paljon kuvia tai sakkoja.